Seuratessani nykyistä vanhuspolitiikkaa olen tullut siihen tulokseen, että päättäjät ovat luoneet itselleen uudenlaisen kuvan ikääntyneestä väestöstä. Se on suunnilleen tällainen: <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Vanhus on sen mukaan omillaan toimeentuleva kansalainen, joka pitää itse huolen terveistä elämäntavoistaan ja hyvinvoinnistaan, joka ostaa tarvitsemansa terveys- ja sosiaalipalvelut omalla eläkkeellään yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä unelmavanhus on lisäksi aktiivinen osallistuja ja kuluttaja, joka näin rakentaa yhteiskuntaa vielä aktiivisen työaikansa jälkeenkin. Hän osallistuu myös vapaaehtoisena lähimmäistensä auttamiseen. Lisäksi tämä vanhus ennen terminaalivaihettaan tekee hoitotestamentin, jolla kieltäytyy turhista ja kalliista hoitotoimista henkikullan säilyttämiseksi säästäen näin niitä vähäisiä julkisen sektorin resursseja.

 

Uskotaan, että näin jo itse asiassa onkin ja laaditaan vanhuspolitiikka sen mukaan. Karsitaan palveluja ja rationalisoidaan, vaikka vanhusten määrä on rutkasti lisääntymässä. Kieltämättä päättäjien unelma on todella hieno ja huomattava osa nyt eläköityvistä ikäihmisistä menestyykin aika pitkälle odotusten mukaisesti. Eivät kuitenkaan kaikki, eikä ihan loppuun asti. Voi mennä juuri eläkkeelle jääneen  kohdalla 10-15 vuotta ihan odotusten mukaan, mutta jossakin vaiheessa kuitenkin tuppaa tulemaan yllätyksiä. Jotkut odottavat vielä, että me kaikki puurramme työssä mahdollisimman pitkään voimiemme mukaan ja tuottaisimme verotuloa.

 

Unelman toteutumisen tiellä on vielä tätä nykyä ainakin kaksi suurta muttaa.  Ensiksikin sairaus voi yllättää vaikka kuinka pitäisi huolta elintavoistaan. Syövän puhkeamiselle tai dementoitumiselle  emme voi mitään. Joku voi terveellistä liikuntaa harrastaessaan kaatua ja murtaa lonkkansa.

 

Toinen suuri este on, että läheskään kaikkien eläke ei riitä yksityisen hoidon ja palvelujen maksamiseen. Silloin ei auta muu kuin turvautua yhteiskunnan apuun. Siksi sitä huoltoakin kait  pitäisi kehittää., vaikka se euroja maksaakin.

 

Mahdollisuudet halvalla selviämiseen hoidon osalta toteutuvat vasta Star Trek tv-sarjan yhteiskunnassa. Silloin lääkärin kädessä on näet skanneri, jolla skannattaessa laite löytää kaikki geenivirheet ja tuhoutuneet solut samalla korjaten kaiken. Tähän voi kuitenkin kulua vielä hetki. Vuosiluku todennäköisesti alkaa silloin vähintäänkin kolmosella. Siis ei kun lusikka kauniiseen käteen ja hoitamaan nykykonsteilla.

 

Me vanhukset - ja kohta meitä on paljon - edellytämme saavamme apua tarvitessamme sitä. Odotamme, että meitä silloin ollaan valmiita kuuntelemaan ja ystävällisesti opastamaan ja saamaan nopeasti myös toimenpiteitä silloin kun niitä tarvitaan, ikävuosien määrään ja varallisuuteen katsomatta.

 

Miettikääpäs valtuustoihin pyrkivät, miten nämä tosiasiat sovitetaan yhteen.